Voe että! Ihania esityksiä takana ja vielä uusi rupeama edessä! Tänään taas Tryckiksellä räjähää!!!

Paljon uusia tanssijoita mukana ja sehän on vain mukavaa! Hassua/outoa kun enää ei tunne kaikkia, ei aina edes ulkonäöltä. Joskushan meitä ei niin montaa ollut. Silti sama yhteinäisyys on säilynyt ja suuresta määrästä huolimatta vahvistunut! Kyllä fossiili katselee silmät vetisinä kun tanssijoita on satoja ja tanssinilo on läsnä kaikissa tansseissa. On myös mahtavaa huomata kehitystä monissa tanssijoissa, joita näkee vain kerran vuodessa lavalla. Ihmeitä nuo meidän rakkaat opettajat tekevät kun saavat meistä kaikista esiin uusia puolia.

On myös koskettavaa, että meitä vanhojakin edelleen kiitetään esityksistä, niin ryhmänä kuin yksilöinä! Varsinkin meidän ihan pienimmät tanssijat ovat ihania kun keräävät rohkeutta ja saavat sanottua : musta sä oot tosi hyvä! Se on parasta kiitosta, se on aitoa.

Olen iloinen, että olen antanut elämäni tanssin vietäväksi. Onkohan aika siirtyä estraadilta yleisön puolelle? Olisiko minussakin opettajan aineksia?
Minä en olisi minä ilman Hurja Piruettia.
Kiitos kaikille, jotka ovat mukana!
-tanssija, Ida